Hei hei elokuu / Hej då augusti












 .


Hei hei mitä kuuluu?! Elokuu on ollut kiireinen, niinkuin varmasti monella muullakin siellä. Uudet kuviot väsyttävät kaikkia ja arkeen tottuminen vie aikansa. Meillä Elias aloitti eskarin ja minä palasin takaisin töihin. Koska työskentelen vain kolmena päivänä viikossa, Lisan hoito on järjestetty sukulaisten avustuksella niin että tyttön ei tarvinnut aloittaa päiväkotia nyt vielä vuoden ikäisenä. Iris on päiväkodissa ne päivät kun olen töissä. Uuttaa on myös se että vietämme vapaillani aikaa tyttöjen kesken kun isoveli on eskarissa klo.9-13. Iris on kyllä ihan hukassa ilman Eliaksen läsnäoloa, hänen omien sanojensa mukaan on niin vaikea leikkiä ilman Eliasta. Ja kun veli saapuu kotiin he vaan tappelevat loppupäivän...
Mutta uusia kuvioita kaipaisi myös ruokailutila/keittiö. Olen miettinyt ruokapöydän takaisen seinän maalaamista. Mutta millä värillä? Joku tumma vihertävänharmaa, tai hempeämpi ja vaaleampi puuteri? Mutta pitääkö sitten maalata myös keittiökaappejen yläpuolelta vai selkeä raja ja jättää kaapistojen puoli maalamatta? Mitä te tekisitte? (Täällä on ihana puuterinsävyinen seinä-inspiskuvia. Ja nuo pienet kuvat on H&M Home syksy 2015 mallistosta)




Hej hej, hur mår ni?! Augusti har varit en hersig månad här, så som säkert hos många andra också. Det tar sin tid för alla att bli vana med den nya vardagen och det kan kännas jätte tugnt i bland. Elias har börjat förskolan och jag har återvänt till jobbet efter mammaledigheten. Jag jobbar bara tre dagar i veckan, och de dagarna har vi kunnat ordna Lisas vår med hjälp av släktingar så att hon inte ännu behövde börja på dagis som ett årig. Iris är på dagis de dagarna jag jobbar. Nytt är också de att vi har flickdagar då jag är ledig och  Elias är på förskolan. Iris har det lite svårt att vara utan storebror och hon sa själv att det är så svårt att leka när Elias är bortta. Sen när han kommer hem strider de bara resten av dagen..
Men vårt kök/matrum skulle också behöva en liten förnyelse. Jag hade tänkt måla väggen bakom matbordet. Men vilken färg? Någon mörk och mysig grågrön eller kanske ljusare och mjukare puder nyans? Men ska jag i såfall måla också överom köksskåpen eller lämna en klar rgäns och låta bli att måla köks sidan? Vad skulle ni göra? (Här hittar ni underbara bilder för inspiration till den rosa pudervägge och de små bilderna är från H&M Home höst 2015)





Jotain yhteistä/ Något gemensamt









Näillä kahdella on jotain yhteistä. Kissalla ja tytöllä.
Ragdoll-kissa Lina, meidän "esikonen" syntyi 2. huhtikuuta Helsinkiläiskaksion makuhuoneen nurkassa vuonna 2008. Kolme vuotta myöhemmin samana päivänä, 2. huhtikuuta, samassa Helsinkiläiskaksion makuhuoneessa syntyi myös meidän Iris. Aika jännää!

De här två har något gemensamt, katten och flickan. 
Ragdoll-katten Lina, föddes 2. aprill i sovrumsknuten i en liten legenhet i Helsingfors. Tre år senare, samma datum 2. april, i samma lilla legenhet i Helsingfors, i samma sovrum föddes också vår Iris. Ganska spännande, va?!


sadonkorjuu / skördetid









Mitä kuuluu kasvilaatikoille? Tämä kylmä ja sateinen kesä ei kylläkään saanut kasveja kukoistamaan. (täältä löytyi kevään kasvimaa suunnitelman) Mansikat kasvoi hyvin ja neljästä pienestä laatikosta, josta kaksi laatikollista oli tänä keväänä istutettu, saatiin yli 10 l mansikkaa. Tilli ja persilja kasvoi todella huonosti ja kiinanruohosipulia ei näy lainkaan. Ehkä se tulee esiin vasta ensi keväänä?? Kesäkurpitsat sen sijaan kasvattivat komeat lehdet ja kurpitsojakin on tullut ja tulee edelleen. Kesäkurpitsan takana kasvaa hurjan kokoinen kurkkuyrtti josta en keksi muuta hyötyä kun se että se houkuttelee paljon pölyttäjiä ja sen  pienet siniset kukat on kauniita koristeita mansikkakakun päälle. Herneet ei tahtonut itää ollenkaan kolean alkukesän takia, kylvinkin ne kaksi kertaa. Lajike on sellainen jota ei tarvitse tukea mutta rankkasateet ovat saaneet sen ihan lyttyyn. Samassa laatikossa oli myös kevätsipulia mutta ne mätäni pois kun oli koko ajan niin märkää. Kertaakaan ei ole tänä kesänä kasvimaata tarvinnut kastella, positiivista kai sekin.. Pinaatti kasvoi kyllä todella hyvin, me ollaankin syöty pinaattikeittoa, -lettuja, -muhennista, -sämpylöitä, -piirakkaa, pakastettu ja jaettu kavereille, ja hölmönä kylvin sitä viel' lisää kun eka satsi oli korjattu. Pavut sen sijaan ei itänyt ollenkaan, samasta syystä kun herneet. Istutinkin niiden tilalle pyöreitä porkkanoita. Lannoitusta en myöskään ole harrastanut, ainoastaan vähän hevosen kakkaa sekoitin keväällä mullan sekaan. Tätä voi kai kutsua luomu ja lähiruoaksi?!
Raparperi ei kasvanut tänä vuona yhtään, oli kynän paksuisia varsia vain. Omenaa ei tule ollenkaan. Kirsikkatomaattia vain muutama hassu. Vuosi sitten istutetut viinimarjapensaat ei ole kasvaneet lainkaan ja vadelmatkin vain vähän. Pihan ainoa kirsikkapuu sen sijaan pursuaa kirsikoita ja luumupuutkin on raakileita täynnä.

Den här kalla och regniga sommaren har varit dålig för växtlådorna. Löken rutnade bort, ärterva ville inte gro så jag fick så om dem, bönorna reodde inte alls och jag sådde morötter i stället. Dillen och persiljan växer dåligt och den kinesiskagräslöken har jag inte sett. Stora och fina jordgubbar fick vi nog, mer än 10 l av fyra lådor med 5 planttor var, och två av lådorna med jordgubbar planteade jag den här våren. Gurkörten är stor men den har man ju ingen nytta av, bara fina blommor som dekoration till jordgubbstårtan. Zuccinin har vuxigt kraftig och gett bra med frukt. Spenat fick vi också massor av, vi har ätigt spenatsoppa, -plättar, -semlor, -stuvning, -paj, lagt i frysen och gett bort. Och sen var jag ännu och så mera spenat då vi skördat de första, så vi kommer att äta spenat hela vintern. 





yksi vuosi / ett år






Meidän pikku Lisa täytti viikolla vuoden. Huomenna juhlitaan. Näiden kuvien välissä on vierähtänyt vuosi. Vaikea, raskas mutta ihana vuosi. Nämä kolme on vaan niin ♥♥♥

Vår lilla Lisa blev 1 år i veckan. I morgon skalla vi fira. Det har gått ett år mellan de här bilderna. Ett tugnt men så härligt år. De här tre är bara så ♥♥♥

Ensikertalaiset Tampereella




Sokos Hotelli Torni Tampere








Tiitiäisen satupuisto


 Finnlaysonin piippu

 Koriamäkeen 














Särkänniemen hauskin laite oli hyppivä AngryBirds karuselli


Nyt oli kesälomailut loppu meidän osalta. Ja myös kamerani oli sitä mieltä että alkaa jo riittä, sillä hän lopetti toimintansa Tampereella. Nyt joudutte katsomaan pokkarilla otettuja kuvia. (uusi kamera on jo laitettu tilaukseen)
Viimeinen kesälomareissu tehtiin siis Tampereelle, ja tietenkin Särkänniemeen. Lasten kanssa ei olle siellä koskkaan käyty ja itsekkin viimeksi teini-ikäisenä. Ajateltiin tutustua hieman myös kaupunkiin ja oltiin yksi yö hotellissa. Ajatuksena oli viettää rentouttava yö hotellissa, mutta kaikki voi kuvitella minkälaista säätämistä tuon meidän kolmikon kanssa reissaaminen on. Ihan käsittämätöntä miten paljon tavaraa mukamas tarvitaan mukaan yhdeksi yöksi, vaipat, korvikkeet, vaihtovaatteiden vaihtovaatteet, arvaamattoman sään takia lyhyttä ja pitkää hihaa, sateen kestävää vaatetta, monet kenkäparit plus kaikki muu. Siinä on parisuhde koetuksella kun tehdään lähtöä..

Hotelli oli upea, 88 matriä ja 25 kerrosta korkea Sokos Hotel Torni Tampere. Hotelli on vajaa vuoden vanha ja sijainniltaan loistava huvipuistovierailua ajatellen, ihan rautatieaseman vastapäätä ja hotellin ulko-ovelta lähti linja-auto Särkänniemeen. Hotelli oli upea ja meidän huone, 10. kerroksessa oli tosi makee. Isosta ikkunasta oli hyvä näköala Tampereen ylitse ja rautatieasemalle, josta lapset, erityisesti Lisa tykkäsi katsella saapuvia ja lähteviä junia. Telkkaria ei tarvinnut kertaakaan avata, vaikka sieltä olisi lastenkanava näkynyt. Lasten nukahdettua äiti pääsi hetkeksi rentoutumaan kylpyhuoneen ammeseen. Hotelli oli lapsiystävällinen, oli Onni Orava jakamassa tikkareita ja vastaanotosta muksut sai pienet lelut mukaan, plussaa siitä että huoneessa oli potta. Sitä ei ole muissa hotelleissa ollut. Mutta olisihan siellä viihtynyt ihan loistavasti kahdestaankin miehen knssa :)

Käytiin syömässä hauskassa fiftari tyylisessä hampurilaismestassa Finnlaysonin alueella. Lapset oli haltioissaan kun hamppari tarjoiltiin pahvisesta autosta. Tämän jälkeen kello oli jo niin paljon että kaikki kaupat jossa olisin halunut käydä oli jo  kiinni. Eli ensi kerralla sitten Design boulevardille, Dom Domiin tai Kerään.
Tehtiin iltakävely kaupungissa ja käveltiin Näsinpuistoon. Matkalla käveltiin Tallipihan ohi joka näytti tosi söpöltä, mutta sekin oli jo kiinni kun kuuden jälkeen siitä ohi mentiin. Siellä Näsinpuistossa, Särkänniemen vastapäätä oli ihana Tiitiäisen satupuisto. Suosittelen käyntiä siellä. Yksi asia joka jäi lapsille mieleen koko matkasta oli puistossa olleet pienen pienet veistokset. Niitä oli kiva bongata kivien ja kantojen koloista. Minulle jäi Tampereesta tosi positiivinen fiilis, vanhat tiiliset teollisuusrakennukset luo niin erillaisen miljöön kun mihin olen täällä meillä Porvoossa tottunut, kun tääläl on vaan vanhoja puutaloja.

Hyvän aamupalan jälkeen pakattiin kamat kasaan ja lähdettiin Särkänniemeä päin. Jätettiin auto parkkihalli Hämppiin. 10 e pysäköinnin hintaan kuului bussikuljetus Särkänniemeen, Mutta kun oltiin lähdössa huvipuistosta illalla pois oli vastassa ihan järkyttävän pitkä bussijono ja arvioitiin että päästään nopeammin auton luo jos kävellään se reilu 3km. 8 tuntia oltiin huviteltu ja kaikki oli aika väsyneitä, Elias ja Iris istui Lisan vaunuissa ja Lisa kulki sylissä. Tässä vaiheessa tarvittiin jo vähän reipasta mieltä :) Kun viimein saavuttiin pysäköintihalliin oli vielä pitkä jono hissiin joka vei alas halliin. Ensi kerralla keksitään jokin toinen pysäköinti ratkaisu.

Meille sattui sen verran hyvä sää että Särkänniemessä oli aika lailla ihmisiä. Pahimmillaan jonotettiin yhteen lasten vuoristorataan 45min. Eli kovinkaan monessa laitteessa ei käyty. Ja yksi päivä onkin vähän liian lyhyt aika jos haluaa kaiken kokea. Delfiineitä käytiin tietenkin katsomassa ja kyllä oli lasten ilmeet näkemisen arvoisia kun delfiinit tekivät ensimmäiset hypyt.

Särkänniemen yhteysessä ollut Koiramäki yllätti positiivisesti. Siellä me vietettiin melkein koko päivä. Talot oli ihanasti rakennettu, kaikki yksityiskohdat oli kohdallaan ja puiston söpöjä eläimiä sai silittää. Siellä oli teatteri esityksiä ja lapset tykkäsi erityisesti pienestä lautasta jota sai itse vetää lammen toiselle rannalle. Vampyyri Kreivin linna oli myös jännä. Me syötiin lounas Koiramäessä, ei tarvinnut jonottaa ja viihtyisässä kahvilassa oli hyvin tilaa. Ruokana oli kalakeittoa, mukavaa vaihtelua ainaisille makkaraperunoille. Hintakin oli mielestäni kohtuullinen, 4.50e lasten annos ja 5,5 aikuisten. Suosittelen siis ottamaan Särkänniemeen elämysrannekkeen jolla pääsee sitten käymään Koiramäessäkin. Kaikesta huolimatta meillä oli oikein kivaa ja joudutaan varmasti lähtemään esni kesänä uudestaan :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...