Brunssi suosikit / Bruch favoriter



















Pyrin viikonloppuisin päästä ruoanlaiton suhteen mahdollisimman vähällä joten yhdistän mielellään aamupalan ja lounaan. Ne nälkäisimmät jotka herää jo kukanlaulun aikaan saa ottaa banaanin käteen ja katsoa aamupiirrettyjä kun isi ja äiti lepää vielä hetken. Myöhemmin syödään yhdessä brunssi.

Meidän brunssipöydän suosikkeja on vuohenjuustotomaatit; puolita tomaatit ja lado ne uunin kestävään astiaan leikkaus pinta ylöspäin. Levitä päälle pestoa ja viipale vuohenjuustoa (mozzarella käy myös hyvin). Laita tomaatit uuniin 200˚C n.15min.
Toinen suosikki on uunissa tehdyt miniomeletit kinkulla tai juustolla. Omelettien ohje löytyy Hanna Gullichenin kirjasta Safkaa skideille.
Nostetaan me pöytään myös leipää + päälliset, hedelmiä, hyvää kahvia ja paistovalmiita croissantteja.

Nämä kuvat on viime sunnuntailta, ystävänpäivältä. Sain tyttäreltä kortin jossa luki että "Hyvää ystävänpäivää äiti. Äidillä on hienoja kenkiä ja hieno takki."


Jag försöker komma så lätt undan som möjligt vad gäller att laga mat under veckosluten. Därför sätter jag gärna ihop frukost och lunch. De hungrigaste, som vaknar vid gryningen, får ta en banan i handen och sitta i soffan och titta på morgonritade i TVn så att mamma och pappa får vila en liten stund ännu. Senare fixar vi brunch tillsammans. 
Vår favorit på brunchbordet är gätosts tomater; dela tomaterna och rada dem i en ugnsform. Bred på lite pesto och en skiva gärost (mozzarella går också bra). Sätt tomaterna i ugnen, 200˚C ca. 15min.
En annan favorit är miniomeletter med skinka eller ost. Receptet hittar du i Hanna Gullichens bok Safkaa skideille (=käk till kidsen). 
Vi sätter också fram bröd och pålägg, frukter, gott kaffe och ugnsfärska croissanter.

Bilderna är från förra söndagen då det var Alla hjärtans dag. Jag ficke ett kort av min dotter där det stod "Glad vänndag mamma. Mamma har fina skor och fin rocka."

Porotarha ja kahvila Lammintupa

















































Minua niin ärsyttää tämä Etelä-Suomen sateinen talvi! Palataan hetkeksi takaisin pohjoiseen..

Yksi Rukan matkan helmistä oli ehdottomasti tunnelmallinen Lammintupa. Paikalle pääsi hiihtolatuja pitkin sekä autolla. Lapset oli niin kovasti odottaneen porojen näkemistä. Ja siellähän se Ola-poro odotteli meitä kyytiin. Ola tarjosia rauhallisen kyydin ja osasi kulkea rekireitin ihan itse. Päästiin vielä syöttämään tarhan muille poroille jäkälää. Tiesittekö että porot eivät syö luonnossa marjoja mutta sieniä kyllä.
Postikorttimaisemissa oli tarjolla myös koiravaljakkoretkiä ja lastenmaa lasten omilla moottorikelkoilla. Ulkoilun jälkeen oli ihana tulla kahvilaa lämmittelemään takkatulen ääreen ja juoda lämmintä sekä syödä parhaita maistamiani munkkeja!
Suosittelen lämpimästi Lammituvalla käymistä jos Kuusamossa vierailet.



Ja hatar den här slaskiga och regniga vintern här i södra Finland! Jag vill tillbaka till norr..

Ett av de finaste stället på vår skidsemester var Café Lammintupa. Du kunde ta skidspåret dit eller åka fram med bil. En oförglömligt upplevelse för barnen var att få se renar. Ola-renen tog oss på en lugn åktur i de underbara vintervyarna. Han var så duktig att han kunde gå vägen alldeles själv. Vi fick mata lav åt gårdens andra renar medan personalen berättade om djuren för barnen. Visste ni att renarna inte äter bär i naturen men svamp duger nog.
På Lammintupa kunde man också åka hundspann och där fanns en lekplats för barnen med små snöskotrar. Efter utevistelsen var det skönt att gå in på café och värma sig vid brasan. Ja, och jag har aldrig ätigt så goda munkar såm där!
Ett ställe ni absolut skall besöka till om ni är i Kuusamo.




Hirveästä hymyyn





Oletteko olleet tilanteessa joka menee yhdestä ääripäästä toiseen?
Minulla oli eilen aika ensimmäiseen viisaudenhampaan poistoon. Yleensä en hermoile tämän kaltaisia asioita. Mutta nyt jännitin sitä jo monta päivää ennen, olisin halunut vain perua ajan. Siirtää johonkin pitkälle tulevaisuuteen ja unohtaa koko asia. Minulta jouduttiin syksyllä poistamaan yksi pahasti lojhennut hammas ja se oli hirveää!
Aamulla vatsaa särki, kädet oli kylmähikiset ja sydän hakkasi. Odotushuoneessa oksetti. Vaikka olen ihmisiä kohtaan hyvin ennakoluuloton niin hermostuneisuutta ei yhtään helpottanut se että hammaskirurgilla oli vaikeasti lausuttava nimi, pitkät mustat hiukset ja kertoi tulleensa Syyriasta. Sydän hakkasi niin kovaa että tunsin miten koko hammaslääkärintuoli heilui sen tahdissa.
Olo helpottui kuitenkin pian kun lääkäri jutteli mukavia ja kertoi hauskoja tarinoita. (Toisin kun edellinen hampaanpoistaja joka ei sanonut sanaakaan)
Lopputulema oli kuitenkin se että sain kutsun hammaslääkärin ensiviikolla aukeavaan taidenäyttelyyn. Särkylääkereseptien mukaan muutaman näyttelyjulisteen jotka lupasi laittaa työpaikkani ikkunaan. Toimenpiteen jälkeen, hoitajan jo poistuessa muihin tehtäviin, juteltiin vielä tovi taiteesta ja muotoilusta. Palasin viisaudenhampaan poistosta kotiin hymyillen, vaikka tuskin sitä huomasi puudutuksen takia.



Lasten kanssa laskettelemaan?

Oletteko hulluja! oli kommentti kun kerrottiin lähtevämme lomalle lappiin laskettelemaan lasten kanssa. Ehkä me ollaan vähän hulluja, tai siis minä. Minulla on ollut tavoitteena saada koko perhe innostumaan laskettelusta niin että voidaan kanarian sijaan lomailla lumessa. Laskettelu on, tai on ollut, se mun juttu. Nyt lasten tulon jälkeen ei ole montaa kertaa rinteeseen päässyt.

Vuokrasin siis meille ison kelomökin Rukalta, sen enempää miettimättä käytännön asioita. Miten me mennään sinne? Mitä me tehdään taaperon kanssa kun muut laskee? Miten me saadaan kaikki tavarat mahtumaan mukaan? 
Meiltä on reilu 10h ajomatka Kuusamoon Rukalle. Huono ajokeli ja pissapysähdykset mukaan lukien varmasti lähemäs 13h. Jotenkin se ei tunnu kovinkaan houkuttelevalta istua puoli vuorokautta autossa 1v, 4v ja 6v seuranaan. Mietin vaihtoedhoksi junaa, mutta valtion rautatiet ei tule lähellekkään Kuusamoa. Suunnittelin lentämistä, mutta se olisi tullut todella kalliiksi, varsinkin kun olisi pitänyt saada kontillinen tavaraa mukaan. Ja perillä tarvitaan kuitenkin autoa. Eli ei ollut lentäminenkään vauhtoehto. Olisi voitu lähteä ajamaan yötä vasten niin että lapset nukkuisivat autossa, mutta tuskin nukkuisivat kovinkaan hyvin ja itse joutuisi valvomaan joten ensimmäiset lomapäivät menisi pilalle univajeesta. Päätettiin siis jakaa ajomatka kahdelle päivälle ja yövyttiin matkan puolivälissä Iisalmen Sokoshotel Koljonvirrassa. Se oli hyvä ratkaisu. Isommat lapset jaksoi hyvin istua reilu 6h autossa ja nuorin nukkui suurimman osan matkasta. Hotelli oli viihtyisä, saatiin hyvät yöunet ja maukas aamiainen niin jaksoi taas ajaa seuraavat 6h. Suosittelen lämpimästi muillekkin pohjoiseen matkaaville. 
Toinen ongelma lomalle lähtiessä oli se tavaran määrä. Mökkiin piti ottaa mukaan omat lakanat ja pyyhkeet, viideltä hengeltä pelkästään tämä on tilavuudeltaan aika paljon. Sen lisäksi Lisan vaunut ja matkapinnasänky, lasten pulkat, luistimet, kypärät ja omat laskettelukamat.  Viikon vaatteet ja vaihtovaatteen vaihtovaatteet. Lämpimät ulkovaatteet ja vielä lämpimämmät ulkovaatteet... No suksiboksi oli ainakin pakko saada, ehkä peräkärry.. Entä mitä tehdään Lisan kanssa kun muut hiihtää? Jos on kylmä hän ei voi olla pitkään ulkona, ei vähän päälle vuoden ikäinen pysty liikkua itseään lämpimäksi. Hän ärsyyntyy ulkona kun paksuissa toppavaatteissa on hankala liikkua. Yksi olisi sitten koko ajan kiinni taaperon hoidossa. Mökki oli sen verran iso että siitä jäi meidän perheeltä yksi makuuhuone sekä parvi käyttämättä. Pyydettiin siis lapsenvahti Lisalle mukaan. 

Ruka oli kaunis, ihanat lumiset maisemat, hyvät ja ruuhkattomat rinteet. Lapsille oli hyvät harjoitusrinteet ja pulkkamäet. Kylmää tosin oli, yhtenä päivänä Kuusamossa mitattiin -36° pakkasta. Tosin inversion takia tunturissa oli huomattavasti lämpimämpää, huipulla vain -18°C
Yhtenä päivänä oli kyllä niin kylmä että ulkoiltiin vain pieninä pätkinä ja käytiin sen sijaan lasten kanssa keilaamassa ja tekemässä muita sisäjuttuja.

Vaikka kolmen pienen lapsen kanssa lomaileminen ei ole kovinkaan rantouttavaa näin vanhempien näkökulmasta, oli loma onnistunut. Koettiin monta ikimuistoista hetkeä ja vietettiin aikaa yhdessä 
♡♡♡

Minä pakkasin ja Lisa tyhjensi kasseja samaa tahtia.


Tavaraa tarvittiin jonkinverran mukaa.

Lapset lähtövalmiina. 10 minuutiin ajon jälkeen kysyivät että näkyykö jo poroja?!

Pitkän ajomatkan jälkeen teki hyvää päästä hotelliin lepäämään.


Lisa nautti hotellihuoneen kylpyammeesta.

Iisalmi.

Matka näitten kanssa sujui paremmin kun olin ajatellut, nuorin ainakin nukkui suurimman osan ajasta.

Rukalla odotti ihanat postikorttimaisemat, kaunis kelomökki ja kovat pakkaset.


Takan äärellä oli hyvä lämmitellä ulkoilun jälkeen ja grillattiin siinä makkaraakin.


Mökin komeat seinät.


Taustalla näkyy Rukan rinteet.


Mäkeen en kameraa ottanut mukaan, joten sieltä on vaan näitä puhelinkuvia. Ja sen yhden päivän kun otin kameran mukaan siitä oli tietenkin akku loppu. Vilkkain lomasesonki ei ollut vielä alkanut ja rinteissä oli hyvin tilaa, hisseihin ei tarvinnut jonotta ja lapset sai ihan rauhassa harjoitella.
Rukatunturin huipulla oli komeat maisemat, kun aurinko laski klo. 15.30.



Hiihtopäivän jälkeen maistui nakkikeitto.


Tytöt askartelupuuhissa.


Shakkimestari.





Lapsia ei haitannut kovat pakkaset. Kumma kyllä, -29˚C ei tuntunut yhtään niin kylmältä kun sama pakkaslukema täällä etelärannikolla.


-36˚C


 Kylmimpänä päivänä käytiin keilaamassa ja riehumassa sisäleikkipaikassa.


Mä saan näistä kahdesta vielä niin hyvät hiihtokaverit!



Kotimatkan maisema oli kuin mustavalkovalokuvasta.


Kotiin päästyä nää kolme istui niin tyytyväisinä sohvalla.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...