Viime hetken pääsiäisaskartelut / Sista minutens påskpyssel







Tehtiin vielä lasten kanssa helpot viime hetken pääsiäiaskartelut. Meillä asuu yksi 4 vuotias joka askartelee aina kun vaan on kotona. Keittiönpöytä ja lattia täynnä paperisilppua, kyniä ja satoja piirrustuksia sekä askarteluja. Välillä menee hermot kun mitään ei saa heittää pois vaan kaikki pienimmätkin palaset pitää säästää. Ja aina kauhea raivaaminen kun pitäisi mahtua pöydän ääreen syömään. Tuntuu pahalle kieltää toiselta luova tekeminen. Mutta nyt ollaan tultu siihen pisteeseen että ei enään erota mikä on äidin askartelu ja mikä tytön.

Hyvää pääsiäistä!



Vi gjorde ännu några sista minutens påskpyssel med barnen. Vi har en 4 åring som pysslar varje stund hon är hemma. Köksbordet och golvet är alltid fullt med pappers spitter, pennor och hundra teckningar samt pysselsaker. I bland blir jag lite nervös när varenda liten pappersbit skall sparas och inget får kastas bort. Ett förskräckligt röjande alltid så man ryms och äta vid bordet. Det känns lite taskigt att förbjuda hennes kreativitet. Men ny har vi nått det skedet då det är svårt att säga om det är mammas eller dotterns pyssel.

Glad påsk!

tuoreeks terveeks














Oltiin virpomassa, niinkuin varmasti moni muukin. Pitkän työviikon jälkeen miettii että miksi ihmeessä lähtee mukaan tällaiseen?! Pitää muistaa askartelutarvikkeet, suklaamunat ja pajunoksat. Askartelee myöhään iltaan kiukkusten lasten kanssa vitsoja ja siivo jäljet puolille öihin. Yrittää parhaansa mukaan töyttää toiveet pukeutumisen suhteen.
Sitten kun näkee lasten ilon ja nuorimmaisen ylättyneen ilmeen ja riemunkiljahdukset kun hän tajuaa että sinne ämpäriin laitetaan kauniita pääsiäismunia. Näistä hetkistä tkai ulee niitä kultaisia lapsuusmuistoja. Silloin muistaa miksi ihmeessä jaksaa nähdä kaiken sen vaivan..





Ihanan kamala 1,5 vuotias













Lisa, a.k.a Termiitti, on jo 1,5 vuottias. Ihanan kamala ikä. Toisaalta tyttö on jo iso ja menee sisarusten mukana, mutta siinä menossa ei ole mitään järkeä. Taitoa löytyy mutta ymmärrystä ei. Kiivetään minne vaan ja juostaan aina sinne minne ei pitäisi. Koko ajan pitää olla varuillaan. Ja on tämä varmasti luonteestakin kiinni. En muita teipanneeni kaappeja kahden edellisen kanssa, ei ne saanut niin paljon tuhoa ja sekasortua aikaiseksi kun Lisa. Hän on todella utelias ja itsepäinen. Tyhjentää kaikki kaapit ja heittäytyy lattialle huutamaan kun kieltää. Hän haluaa olla mukana tyhjentämässä tiskikonetta, tekemässä ruokaa ja ripustamassa pyykkiä. Kun et huomaa hän on omatoimisesti täyttämässä pesukonetta kissankakalla tai kiivennyt tiskipöydälle pikkomaan banaania. En käsitä miten hän ehtii joka paikkaan! 
Lisalle siis sattuu ja tapahtuu. En ole soittanut myrkytyskeskukseen ennen Lisaa, ja nyt olen joutunut soittamaan jo monesti. Lisan takia ollaan myös kutsuttu pelastuslaitos paikalle. Kertaakaan ei olla käyty lääkärillä sen takia että hän olisi kipeä, mutta päivystyksessä olaan kyllä asioitu tapaturmien merkeissä. Kuten viime sunnuntaina. Paistettiin iltapalaksi banaani-rahkalettuja ja tapansa mukaan Lisa istui apukokkina syöttötuolissaan vierelläni. Käännyin ottamaan jääkaapista jotain kun kuului hirveä kiljaisu ja kova itku. Lisa oli työntänyt kätensä leivänpaahtimeen ja sai sähköiskun. Peukalon päähän tuli pieni palovamma ja kolme sormea oli aivan kuumia. Lähdettiin päivystykseen. Ei sattunut mitäään vakavaa onneksi.

Lisa ei sano vielä montaa sanaa, mutta puhetta kyllä tulee. Hän on koko ajan äänessä ja saa kyllä itsensä ymmärretyksi ilman sanojakin. Kovaääninen on oltava että ei jää laumassa huomaamattomaksi. Ja sen Lisa on kyllä ymmärtänyt. 
Lisa on edelleenkin huono nukkumaan mutta hyvä syömään. Yöllä hän heräilee monta kertaa ja saattaa olla aamuyösta muutaman tunnin hereillä. Mutta nukuttaa häntä ei tarvitse, laittaa vaan sänkyyn ja toivottaa hyvät yöt niin tyttö kyllä nukahtaa. Lisa ei nukahda syliin eikä osaa nukkua meidä vieressä sängyssä. Mutta hän osaa syödä. Ihan sama mitä tarjoaa niin kaikki maistuu. Tänään tehtiin wokkia josta tuli omastakin mielestä aika tulista, mutta Lisa söi hyvällä ruokahalulla. 
Lisa rakastaa sovitella kenkiä, omia kenkiä, veljen tai minun. Hän on myös taitava piirtämään ja selkeästi vasenkätinen. Vaikka puhe ei ole vielä kehittynyt on hänen motorilliset taidot ehkä vähän ikäänsä edellä. Eliaksen toimintaterapeutti huomautti että ei tuossa iässä pitäisi vielä tasajalkaa hyppiä. 
Lisa käyttää 92/98 koon vaatteita ja painaa n. 14kg. Hänen ei ole vielä tarvinnut aloittaa päiväkotia vaan on saanut olla sukulaisten hoidossa ne päivät kun minä olen töissä. Lisa vilkuttaa minulle aina iloisesti kun lähden töihin. 
Lisa tykkää tanssia, peppu heiluu herkästi musiikin tahtiin. Hän on myös kova halailemaan ja pussailemaan. Mustasukkainen tämä pikkuneiti on myös. Varsinkin jos Iirs istuu sylissäni tulee Liisa huutaen repimään häntä alas. Tai jos hän huomaa että halaillaan miehen kanssa, niin sama juttu.
Lisa on erillainen siinä mielessä että hänen kanssaan ei tarvitse tapella pukiessa. Päinvastoin, hän on aina ensimmäisenä laittamassa ulkovaatteita päälle. Esikoisen kanssa kun uloslähteminen oli aina tuskaa ja hikeä.
Lisa on ihana ja välillä ihan kamala ♥︎


-

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...